Vilma Ruotsalainen oli ainoana jäljellä parinkymmenen uimarin porukasta, kun hän päätti muuttaa Helsinkiin

Monen urheilijan on järkevää lähteä hakemaan hyviä olosuhteita tai huippuvalmennusta muualta. Vilma Ruotsalaiselle se tiesi altaan vaihtoa Mäkelänrinteeseen.

Mika Stranden

Helsingissä kova kilpailu kirittää kovempaan suoritukseen Vilma Ruotsalaista myös harjoituksissa. Lappeenrannassa uimatoverit katosivat rinnalta yksi kerrallaan.
Helsingissä kova kilpailu kirittää kovempaan suoritukseen Vilma Ruotsalaista myös harjoituksissa. Lappeenrannassa uimatoverit katosivat rinnalta yksi kerrallaan.

Vesi pärskyy Vilma Ruotsalaisen selän takana. Täältä kaikki alkoi.

Lappeenrannan uimahallin katsomossa istuvasta uimarista huokuu huippu-urheilijan ehdottomuus. Tätä hän haluaa tehdä — uida ja uida kovaa.

On ihan itsestä kiinni, miten hommaa hoitaa. Se on yksilölajeissa hieno asia. —  Vilma Ruotsalainen

Lappeenrannan uimareiden kasvatti on asunut puolitoista vuotta Helsingissä ja uinut Matti Mäen valmennuksessa Helsingfors Simsällskapin eli HSS:n tiimissä.
Sysäys muutokseen tuli lopulta ulkopuolelta. Ruotsalaista kymmenen vuotta valmentanut Eeva Ketola lähetti valmennettavalleen yllättäen viestin, että hän muuttaa Uinti Tampereen valmentajaksi.

Nopea lähtö

Ruotsalainen epäilee, että ilman valmentajansa siirtoa, hän olisi ehkä edelleen Lappeenrannassa, vaikka parinkymmenen uimarin porukasta vain hän oli enää jäljellä.

Sisustusartesaaniksi juuri valmistuneella Ruotsalaisella oli kotikaupungissa sekä työ että asunto valmiina, ja päätös muuttaa Helsinkiin oli nopea. Uimarin motivaatiota se ei ollut syönyt, mutta olo oli turhautunut, kun ajat olivat alkaneet junnata paikallaan.

— Olisi ehkä kannattanut jo vähän aikaisemmin lähteä, Ruotsalainen miettii.
Hän kannustaa myös muita nuoria urheilijoita ulos tutuista nurkista hakemaan avoimesti huippuvalmennusta ja -olosuhteita, jos sellaisia on muualla tarjolla.

— Kannattaa rohkeasti vaan lähteä, jos yhtään tuntuu siltä.

Aikainen herätys

21-vuotiaalla uimarilla soi kello neljä kertaa viikossa viideltä ennen parin tunnin aamuharjoituksia. Sen jälkeen neljä tuntia töitä Subwaylla ja takaisin vieressä olevalle hallille. Viikon kuuteen harjoituspäivään sisältyvät myös kuivaharjoitukset ja huoltavat harjoitukset. Sunnuntai on lepopäivä.

— Uinti on nyt ykkösjuttu. Katsotaan, mihin sillä pääsee.
Ruotsalaisen mukaan kaikkia asiat on muutettu: tekniikka, määrät, tehot ja kuivaharjoittelu. Isossa seurassa kaikki on ammattimaisempaa, kuten mahdollisuus vedenalaiseen uintitekniikan kuvaukseen.

— Tekniikka oli aiemmin aika pielessä. Vähän sellaista uimakoulutekniikkaa.
Kun videolta paljastuu virheitä, Ruotsalainen sanoo kuvaavansa sitä Lappeenranta-vapariksi.

Kirittäjiä on altaassa taas mukana. LrU:ta aiemmin edustanut, mutta Amerikassa elänyt Tanja Kylliäinen on nyt HSS:n uimari ja antaa lisäbuustia viereiselle radalle. Ruotsalaisen mukaan Kylliäinen on tuonut amerikkalaisen tsemppauksen harjoituksiin.

— Siellähän kaikki ovat olympiavoittajia.
Kylliäisen vedenalaisia liikkeet ovat maailmanluokkaa ja hyviä vinkkejä on auliisti jaossa.

Ruotsalainen sanoo aluksi suhtautuneensa kovaan kilpailuun varauksella, mutta on huomannut venyvänsä tekemään kaiken vielä kovemmin, kun vieressä on kirittäjä.

— Ehkä suhtaudun nyt eri tavalla uimiseen ja mietin enemmän yksityiskohtia ja sitä mitä teen. Lappeenrannassa uin treenin ja lähdin kotiin.

— On ihan erilainen halu tehdä, kun huomaa, että menee eteenpäin.

Yksilöurheilija

Vilma Ruotsalainen kokeili myös joukkuelajeja, mutta sanoo olevansa yksilöurheilija. Äidin laji oli pesäpallo ja isän jääkiekko, mutta uintiin hänet houkutteli lopulta sisko.

— On ihan itsestä kiinni, miten hommaa hoitaa. Se on yksilölajeissa hieno asia.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.