Willimiehillä on juhlakausi, valtava tifo leviää tänään seisomakatsomoon SaiPan kotiottelussa

Kannattajayhteisö Willimiehet syntyi kymmenen vuotta sitten, kun muutama SaiPan intomielinen kannattaja päätti kokeilla, saisivatko he luotua Kisapuistoon vähän keskieurooppalaistyylistä laulukulttuuria.

Kai Skyttä

SaiPan kannattajayhteisö Willimiehillä on menossa kymmenvuotisjuhlakausi. Pyöreitä vuosia juhlistetaan tämänpäiväisessä kotiottelussa spesiaalitifolla, jonka kimpussa Matias Hämäläinen hääri aiemmin tällä viikolla Kisapuistossa. Willimiehet määrittävät itsensä niin, että willimiehiä ovat kaikki, jotka kokevat SaiPan omakseen. Sekään ei haittaa, jos tykkää urheilukatsomoiden laulukulttuurista.

Kisapuiston liigahallissa häärää puolenkymmentä miestä muovilakanoiden kimpussa.

— Ääriviivoja pojat piirtävät ja sitten maalataan niiden sisälle, ihan kuin viisivuotiaina, Marko Koskinen selvittää, kuinka rakentuu seisomakatsomo-tifo SaiPan tämänpäiväiseen Ilves-otteluun.

Vähän riippuu siitä, onko mitään merkkipaaluja. - Viljami Lempinen.

Sitten alkaa teippirumba. kun tifon palaset teipataan kasaan. Kiirettä on pitänyt, sillä yleensä ison tifon rakentelussa kuluu viikko, mutta tämä projekti alkoi vasta torstaina.

SaiPan kannattajilta nähdään aina kauden aikana vähintään yksi tifo.

— Vähän riippuu siitä, onko mitään merkkipaaluja, kertoo Viljami Lempinen.

Edellinen tifo oli avausottelussa. Siinä lappeenrantalainen villimies tähyili vuorelle, jonka päällä odotti Kanada-malja.

— Emme tee tifoja vain tekemisen vuoksi, vaan pitää olla jokin syy, Koskinen kertoo.

Tifo paljastetaan vasta ottelussa

Tämänkertainen syy on SaiPan kannattajayhteisö Willimiesten kymmenvuotisjuhlakausi. Se, mitä on luvassa, selviää vasta ottelussa.

— Kuten tapana on, otimme vähän mallia meitä viisaammista keskieurooppalaisista. Sellainen lehtiaukeamaidea siitä ajateltiin tehdä, Koskinen valottaa.

Willimiehet syntyi kymmenen vuotta sitten, kun muutama SaiPan intomielinen kannattaja päätti kokeilla, saisivatko he luotua Kisapuiston seisomakatsomoon vähän keskieurooppalaistyylistä laulukulttuuria.

— Ajattelimme, että haluamme saada jotain vähän erilaista katsomoon kuin siihen asti hyvin perinteistä SaiPa-huutoa ja taputusta. Kyllä sitä vuosien varrella on jonkin verran saatukin aikaiseksi.

Kai Skyttä

Matias Hämäläinen ja Toni Hovi rakensivat Kisapuistossa tifoa, joka nostetaan tänään seisomakatsomossa yleisön päälle. Kokoa tifolla on 24 x 12 metriä. Willimiehet arvioivat, että kustannuksia tämän kokoiselle tifolle kertyy yleensä muutamia satoja euroja.

Koskisen mukaan Willimiesten jäsenmäärää on vaikea arvioida tarkkaan, koska kyse on yhteisöstä, ei järjestyneestä yhdistyksestä.

— Jengiä on 15—50:n väliltä. Meille on aina riittänyt se, että hyppää porukan keskelle ja rupeaa laulamaan. Tietenkin meillä, kuten kaikilla kaveriporukoilla, on tietty vähän tiiviimpi yhteisö, mutta emme ole koskaan halunneet erotella itseämme kenestäkään.

Mikä erottaa Willimiehet ja keltamustat?

SaiPalla on myös virallinen kannattajayhdistys Saimaan keltamustat, joka muun muassa järjestää kaikki vierasmatkat. Koskinen häärii siinä puheenjohtajana ja yhdistyksen hallituksessa on muutama muukin aktiivinen Willimiesten jäsen.

Mikä erottaa Willimiehet ja Saimaan keltamustat toisistaan?

— Parhaiten se selviää tulemalla kaiteelle ja tutustumalla siellä metelöivään porukkaan. Kaiteelle ovat kaikki tervetulleita, kunhan on valmis pistämään SaiPan puolesta ääntä peliin.

Willimiesten näkyvin hahmo seisomakatsomosta erottuu selvästi. Muuta porukkaa sen edestä huudattava Juha Sairanen on capo. Italiaksi se tarkoittaa pomoa, mutta kääntyy ehkä parhaiten huutosakin johtajaksi.

— Jos ne ovat siellä capoja, ne ovat meilläkin capoja, kun otetaan mallia Keski-Euroopan kannattajakulttuurista. Sillä nimellä se kulkee, Koskinen sanoo.

TIFOISSA ON RAJANA VAIN MIELIKUVITUS
Fanit kannustavat omiaan rytmikkäin huudoin, lauluin ja taputuksin. Yhtäkkiä jokainen kannattaja nostaa päänsä päälle värikkään kyltin, ja hetken katsomossa velloo valtava, esimerkiksi kotijoukkueen logoa kuvaava katsomomosaiikki.

Tällaisia tifoja eli katsomokoreografioita voi nähdä urheilutapahtumissa. Kyse on kannattajien organisoimasta ja esittämästä katsomotaiteesta, jonka tarkoitus on nostaa tunnelmaa ja kannustaa omaa joukkuetta tai suosikkiurheilijaa.

Tifo tulee suomen kieleen italiasta, jossa se tarkoittaa muun muassa urheilufanatismia.

Tifojen ideoinnissa vain mielikuvitus asettaa rajat. Apuna voidaan käyttää esimerkiksi erikokoisia lippuja, ilmapalloja tai paperisilppua. Valtaviin lakanoihin saatetaan maalata joukkueen tunnus tai kirjoittaa kantaaottavia tekstejä.

Lähde: kotus.fi

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.