Kouluissa tarvitaan lisää kuria, katsoo valtaosa kaakon kansanedustajaehdokkaista

Kannat koulukurin lisäämisen puolesta ja vastaan ovat hyvin varmoja. Vain pieni osa ei osaa sanoa kantaansa. Kurin lisäksi useimmat tosin kaipaavat kouluille myös lisää resursseja.

Katja Juurikko

Monissa vaalikonevastauksissa opettajille kaivataan lisää mahdollisuuksia puuttua opetusta häiritseviin asioihin, mutta yksin kurin nimiin oikein kukaan ei vannonut.
Monissa vaalikonevastauksissa opettajille kaivataan lisää mahdollisuuksia puuttua opetusta häiritseviin asioihin, mutta yksin kurin nimiin oikein kukaan ei vannonut.

Kouluissa tarvitaan ensisijaisesti tiukempaa kuria ja jämäkämpää otetta. Tätä mieltä on reippaasti yli puolet Kaakkois-Suomen kansanedustajaehdokkaista.

Väittämän kanssa samaa mieltä on Etelä-Saimaan vaalikoneessa 63 prosenttia ehdokkaista ja eri mieltä 33 prosenttia. Loput eivät osaa kertoa kantaansa.

Vaalikoneeseen on tässä vaiheessa vastannut 132 ehdokasta kaikkiaan 179 ehdokkaasta.

Koulujen kurikysymys palaa keskusteluun säännöllisin väliajoin, kun puhutaan koulun työrauhasta, kiusaamisesta, uusista oppimisen tavoista ja opettajien mahdollisuuksista puuttua ongelmatilanteisiin.

Ehdokkaiden vastauksia täydentävistä kommenteista käy kuitenkin ilmi, että harvan mielestä kuri yksin auttaa ratkomaan koulujen ongelmia.

Jyrkin kanta perussuomalaisilla

Jyrkimmin kurinpalautusta kouluihin vaativat perussuomalaiset, joiden ehdokkaista kaikki toivovat kouluihin tiukempaa kuria.

— Kouluissa on päässyt ote luistamaan viime vuosina liikaa. Miten lapsista kasvaa yhteiskuntakelpoisia aikuisia, jos koulussa ei pystytä asettamaan rajoja heille? tivaa esimerkiksi lappeenrantalainen Jani Mäkelä.

Kuri ei ehkä ole oikea sana, mutta auktoriteettien palautus luo turvaa sekä oppilaille että opettajille. — Johanna Ikävalko

Yhtä vahvasti kurin lisäämistä puoltavat Kansalaispuolueen ja Suomen kansa ensin -ryhmittymän ehdokkaat.

Perussuomalaisista irtautuneiden sinisten ehdokkaista samaa mieltä väittämän kanssa on 91 prosenttia ja keskustan ehdokkaistakin 79 prosenttia.

— Lapsi tarvitsee ohjausta ja huolenpitoa. Kuri ei ehkä ole oikea sana, mutta auktoriteettien palautus luo turvaa sekä oppilaille että opettajille. Jokaisella on oikeus rauhalliseen oppimisympäristöön, muotoilee keskustan lappeenrantalainen ehdokas Johanna Ikävalko.

Näkemykset asiasta ovat vankkoja, sillä yksikään keskustan, perussuomalaisten tai sinisten ehdokas ei ilmoita, ettei osaa sanoa mielipidettään.

 Kouluissa tarvittaisiin ensisijaisesti enemmän opettajia ja opetusta tukevia henkilöitä sekä pienempiä ryhmäkokoja ja rauhallisia tiloja. — Virpi Junttila

Kristillisdemokraateista kuria kouluissa lisäisi 69 prosenttia, kokoomuslaisista 58 prosenttia ehdokkaista, loput eivät. Epäröijiä ei ole näissäkään ryhmissä.

Piraattipuolueen ehdokkaista 75 prosenttia ja Liike nyt -liikkeen ehdokkaista puolet kannattaa koulukurin lisäämistä.

Muille ensisijaisia ovat resurssit

Vahvimmin lisäkurin tarpeen kouluissa kyseenalaistavat vihreät. Vihreiden ehdokkaista 79 prosenttia oli eri mieltä väittämän kanssa, että kouluissa tarvittaisiin ensisijaisesti tiukempaa kuria ja jämäkämpää otetta.

— Kouluissa tarvittaisiin ensisijaisesti enemmän opettajia ja opetusta tukevia henkilöitä sekä pienempiä ryhmäkokoja ja rauhallisia tiloja, tiivistää lappeenrantalainen Virpi Junttila monien vihreiden ehdokkaiden näkemyksen.

Kantaansa ei osaa sanoa 7 prosenttia vihreistä.

Myöskään SDP:n ehdokkaista enemmistö, 64 prosenttia, ei kaipaa lisää kuria. Loput ovat kurin lisäämisen kannalla.

Tiukempi kuri ja jämäkämpi ote, jos niitä tarvitaan, tulee toteuttaa kouludemokratian avulla, kaikkia kuunnellen sekä yhteydessä vanhempiin. — Antti Taipale

Eniten kantaansa epäröivät vasemmistolaiset, joista neljännestä asia askarruttaa niin, etteivät he osaa sanoa mielipidettään. Ehdokkaista 42 prosenttia on väittämän kanssa eri mieltä, 33 prosenttia samaa mieltä.

Kenenkään mielestä kuri ei yksin riitä

Lisäkommenteissa ehdokkaat tuovat esiin paljon samoja asioita riippumatta puolueesta tai siitä, miten he väittämään vastasivat. Moni kaipaa lisää jämäkkyyttä, mutta korostaa, ettei se yksin riitä mihinkään.

— Ensisijaisesti kouluihin tarvitaan lisää voimavaroja erilaisuuden huomioimiseen ja yksilölliseen tukeen. Ne mahdollistavat koulutuksen tasa-arvon. Tiukempi kuri ja jämäkämpi ote, jos niitä tarvitaan, tulee toteuttaa kouludemokratian avulla, kaikkia kuunnellen sekä yhteydessä vanhempiin, linjaa lappeenrantalainen Antti Taipale (kd)

Poliitikkojen sekaantuminen koulujen toimintaan on vastenmielistä. — Aimo Ruusunen

— Lähtökohtaisesti kuri ei itsessään tee kouluista parempia. Häiriötilanteissa opettajilla on kuitenkin oltava tarvittavat välineet puuttua tilanteeseen. Paremman kouluympäristön luominen on koulun, kodin ja lasten yhteinen tehtävä, katsoo lappeenrantalainen Ding Ma (kok).

— Erilaisia työtapoja on otettava käyttöön ja vahvistettava lasten ja nuorten erilaisia vahvuuksia. Niin sanottu Islannin malli vahvistaisi yhteyttä oppimisen ja harrastamisen välillä. Sen lisäksi se antaisi enemmän mahdollisuuksia kaikille harrastaa, ideoi taipalsaarelainen Turo Haapamäki (sd).

— Perheiden ja koulujen yhteistyötä tulee kehittää ja keskustelua kasvatuksesta syventää. Kuitenkin poliitikkojen sekaantuminen koulujen toimintaan on vastenmielistä ja voi aiheuttaa yhtä suurta hallaa kuin minkä tahansa ulkopuolisen puuttuminen työhön, jota opettajien on tehtävä (yhteistyössä oppilaiden ja heidän vanhempiensa kanssa), Aimo Ruusunen (vas) kirjoittaa.

Kommentoidut